Arja-Hannele Lilja
Varatuomari, kissanomistaja
Vantaa
SEY on jättänyt viime vuoden heinäkuussa Oulun poliisille tutkintapyynnön kotinsa läheisyydessä ulkoilleen lemmikkikissan pitämisestä vapaana ilman välitöntä valvontaa. Poliisi oli suorittamansa esitutkinnan perusteella katsonut, että kyseinen menettely konstituoi rikoksen tunnusmerkistön. Perusteluina mainittiin kissan omistajan rikkoneen Haitallisista vieraslajeista annettuja sekä Metsästyslain säännöksiä.
On syytä jälleen kommentoida asiaa täsmennyksin vieraslajeista. Osoitteessa vieraslajit.fi on listattu EU:ssa ja kansallisesti vieraslajeiksi luokitellut kasvi- ja eläinlajit. Vieraslajiksi katsotaan kasvi- tai eläinlaji, jonka siirtymistä luontaisen levinneisyysalueensa ulkopuolelle ihminen on tahattomasti tai tarkoituksellisesti edesauttanut.
Kissa on vieraslaji. Myös poro on vieraslaji. Poro syrjäytti koko Lapin havumetsäalueella muinoin runsaslukuisen, suurikokoisemman metsäpeuran, joka poronhoidollisessa tarkoituksessa tuhottiin systemaattisesti sukupuuton partaalle. Poro ei kuitenkaan ole haitallinen vieraslaji - ei, vaikka sen röyhtäily kuulemma vaarantaa jopa maamme ilmastotavoitteiden täyttymisen!
Myöskään kissa ei ole haitallinen vieraslaji. Jos näin ei olisi, olisivat sekä poronhoito ja kissan pitäminen lemmikkinä lainvastaista ja rangaistavaa; haitallista vieraslajia kun ei saa päästää ympäristöön, tuoda maahan, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, välittää, saattaa markkinoille, myydä tai muuten luovuttaa (Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta 1709/2015).
Haitalliset vieraslajit
Vieraslajit.fi:n listauksessa haitallisista vieraslajeista mainitaan mm. minkin, supin ja koirasuden ohella villiintynyt kissa. Villikissapopulaatiot ovat ongelma myös Suomessa ja tiedetään, että villiintyneen kissan domestikoiminen on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta. Normaaleilla kansalaistaidoilla varustettu henkilö varmasti pystyy erottamaan toisistaan kotipiirin tuntumassa ulkoilevan, toivottavasti leikatun, sirutetun/pannoitetun ja hyvin hoidetun kesyn kotikissan ihmistä pakenevasta, elääkseen saalistavasta villieläimestä.
Samaa määrittelyä käytetään myös Metsästyslain (615/1993) 48 §:ssä, jonka perusteella rauhoittamattoman eläimen – erikseen mainiten villiintynyt kissa – saa pyydystää ja tappaa. Villiintynyt kissa on joko omistajansa heitteille jättämä, tavallisimmin ”kesäkissa” tai puolivillien kissapopulaatioiden (esim. navettakissat) jälkeläisinä syntynyt, sosiaalistamaton ja ihmisiä karttava yksilö. Kotipiirinsä tuntumassa, omalla suppealla reviirillään liikkuva kissa, joka palaa kotiinsa kierroksensa tehtyään EI OLE VILLIINTYNYT ELÄIN, EIKÄ NÄIN OLLEN RIKO MITÄÄN LAINKOHTAA, EI OIKEUTA PYYDYSTÄMISEEN TAI VIELÄ VÄHEMMÄN TAPPAMISEEN.
Kissojen saalistamisesta
Kissojen oikeudet ry on parin vuoden ajan koonnut tilastoa lemmikkikissojen saalistamista villieläimistä. Ennakkotietojen valossa on ilmeistä, että esim. kissojen surmaamien lintujen määriä on esitetyissä arvioissa aiemmin suuresti liioiteltu. Suurin riski kotoperäisille pikkulinnuillemme on joutua muuttomatkallaan Keski- tai Etelä-Eurooppalaisen gourmandin paistinvartaaseen tai lentää päin pilvenpiirtäjien ikkunoita. Samassa yhteydessä unohdetaan ilmeisesti tietoisesti mainita vapaasti ulkoilevien kissojen rooli haittajyrsijäpopulaatioiden kurissa pitämisessä. Kissojen demonisointi, joka on ollut suosittu harrastus varhaiskeskiajalta lähtien, on metrien päähän löyhkäävien biojäteastioiden ja huonosti hoidettujen kompostien ohella syy rottien määrän räjähdysmäiseen kasvuun myös pääkaupunkiseudulla.
Lopuksi
Perhetyranneille, pyromaaneille ja puskaraiskaajille on varmasti huojentava tieto, että itse kunkin verovaroin ylläpidettävä poliisitoimi keskittyy rikollisten sijasta kissojen ja niiden omistajien jahtaamiseen. Samassa yhteydessä ei voi olla kysymättä, eikö SEY tiedä, että poliisilla on ns. tärkeämpiäkin velvoitteita?
Tämä kaikki olisi todella koomista, ellei se olisi niin traagista.
Comments